Pitäisikö Helsingin asunto- ja tonttipulaa helpottaa maa-alueiden pakkolunastuksilla?
Helsingissä pakkolunastuksilla ei ole kovinkaan suurta käytännön merkitystä, koska kaupunki omistaa suurimman osan maasta (yli 70%). Valtio on toiseksi suurin maanomistaja. Yksityisen osuus on vasta kolmas. Kaupunki harkitsee maan lunastamista aina silloin, kun sillä on etuosto-oikeus. Yksityiset maanomistajat ovat pienten omakotitonttien omistajia.  Heihin ei pitäisi käyttää pakkolunastusoikeutta.
 
Pitäisikö pääkaupunkiseudulla ottaa käyttöön tietullit?
Mieluummin pitäisi lisätä julkista liikennettä. Helsingin keskusta on niin pieni, että sen sisällä luukkumiseen ei tarvitse omaa autoa. Risteävä metrolinja Pikku Huopalahdesta Katajanokalle toisi lisää helppoa liikkumista keskustaan. Liittymälinjat muualta tuleville paremmiksi, niin työmatkakin taittuu julkisilla. Länsimetro ja Kehäteiden parannus auttavat myös liikumista julkisilla. Tarvittaisiin myös tiheä bussi- tai raideliikenne, joka ajaisi kehiä itä-länsisuunnassa, pysäkit sellaisiin kohtiin, että liikenne pohjois-eteläsuunnassa mahdollistuu helposti - myös iltaisin ja viikonloppuisin.
 
Pitäisikö Mustikkamaan tanssilavalle myöntää rakennuslupa?
Kantani Mustikkamaan tanssilavaan on ollut ja on edelleen kielteinen. Monestakin syystä, nyt lisään syihin Ylioppilasteatterin. Lisäksi  mielestäni Mustikkamaa tulee säilyttää yhtä luonnollisessa tilassa kuin se tällä hetkellä on. Sinne ei kaivata enää lisää liikennettä ja autojen parkkipaikkoja. Lisäksi olen viettänyt hääni Mustikkamaan ravintolassa, joten paikkaan liittyy myös henkilökohtaisia muistoja.
Helsingin ympäristössä löytyy tanssilavoja. Helsingissäkin pääsee tanssimaan sekä päivällä että illalla. Eli tanssilava ei tulisi paikkaamaan huutavaa pulaa jostain.
 
Pitäisikö Helsingin kaupungin tukipalvelut kilpailuttaa?
Vihreät Otto Lehtipuun suulla ja Kokoomus vaativat Helsingin kaupungin tukitoimien kilpailuttamista. Kilpailutus aloitetaan kouluista. Erillisinä "ryppäinä" kilpailutetaan siivous ja ruokahommat. Miten yksityinen firma, joka käyttää paljon keikkalaisia (näin yleensä on), voi sitoutua koulun kasvatustehtävään? Kouluissa puhutaan siitä, miten koko aikuisväestö kasvattaa lapsia yhdessä. Miten sitouttaa nämä ihmiset? Kuinka turvallisia nämä ihmiset ovat? Ruokailu ulkoistetaan. Hyvä, tuodaanko ruoka jostain ulkopuolelta valmiina ja lämpöisenä? Miten kävisi laadukkaan kouluruokailun? Jos ulkopuolinen firma lainaa kouluissa jo olevia välineitä, kuka korvaa mahdolliset vahingot? Kuka huoltaa ja ylläpitää keittiötarvikkeita? Ja taas koko koulu kasvattaa: toteutuisiko tämä? Huolehtisivatko he osaltaan tapakulttuurin opettamisesta?
Alkuvaiheessa kouluisäntätoimintaa ei kilpailutettaisi. Miten se teidän mielestänne turvallisesti ulkoistettaisiin? Kulkisiko rehtori luokkien avaimet vyötäröllään?
Ja suurin kysymys: mihin laitetaan ylijääneet työntekijät? Jo nyt organisaatiomuutoksen seurauksena Helsingin kaupungilla on niin paljon uudelleen sijoitettavia, että uudelleensijoitusyksikkö (HUH!!!!) ja työntekijät siellä ovat totaalisen työuupuneita ja stressaantuneita. He joutuvat kantamaan vastuun muiden tekemistä ratkaisuista. Jo nyt työllistettävät ovat iäkkäitä ja vajaakuntoisia, kuka heidät palkkaa. Paljon kysymyksiä. Eikö kannattaisi miettiä nykyisen toiminnan laadun parantamista?
 
Voitko lyhyesti kertoa pääteemasi vaaleissa?
1. laajasti lapsiperheet: subjektiivinen päivähoito-oikeus säilytettävä. Kuitenkin lisättävä vaihtoehtoista päivätoimintaa esim. erilaiset kerhot ja leikkipuistotoiminta voisivat palvella joitakin perheitä paremmin päiväkoti. Lapsen päivähoito mahdollistaa etenkin naisten työssä käymisen. Kun avioliitoista n. 50% päättyy eroon, on varsinkin naisille taloudellisen pärjäämisen (ja itsetunnon) kannalta oma työ tärkeä. Joskus tilanne perheissä voi olla sellainen, että lapsen päivähoito voi olla parasta ennaltaehkäisevää lastensuojelua.Lasten- ja kouluneuvolatoiminta säilytettävä. Kaupungin huolehdittava, että lapset saavat lakisääteiset tarkastuskäynnit. Tässäkin asiassa kannatan ennaltaehkäisevää toimintaa; jo syntyneiden vaurioiden hoitaminen on kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä työ.

2. koulutus: Kannatan peruskoulua. Se antaa kaikille lapsille tasa-arvoiset eväät elämään ja jatko-opintoihin. Vain harvat lapset ovat niin erikoislahjakkaita, että he tarvitsivat erikoiskouluja. Tiheä peruskouluverkko takaa sen, että lapset eivät joudu kulkemaan suhteettomia koulumatkoja. Varoja riitettävä myös erityisopetukseen. Maahanmuuttajien suomen kielen opetus sydäntä lähellä.

3. Kaikki lähi-alkuinen: Lähikauppa, lähikoulu, lähiapteekki, lähikirjasto, lähiterveysasema... antavat elinvoimaa eri kaupunginosille. Ihmiset juurtuvat omaan lähiympäristöönsä ja alkavat pitää siitä huolta, uskoisin.

4. Turvallinen kaupunki: Helsingissä tulee voida liikkua turvallisesti päivällä ja yöllä. Kaikkien.

5. Julkinen liikenne kunniaan. Voisiko poikittaisliikennettä hoitaa kehävuoroilla? Eli esim. kehä I kulkisi vuoro idästä länteen ja takaisin. Sen pysäkeiltä mahdollisuus jatkaa matkaa pohjoinen-etelä-suunnassa.

6. Ikäihmisille turvallinen vanhuus - on se sitten kotona, hoivakodissa, palveluasunnossa tai laitoksessa.
 
Entä millaisia asioita yleisesti ottaen kannatat tai vastustat?
Äänestin ei eu:lle ja  Tarja Halosta presidentiksi. Olisin äänestänyt HKL:n ja STA:n liikennelaitokseksi puolesta. Vastustan Taivallahden kylpylän rakentamista. Jos pitäisi äänestää Malmin lentoasemasta, en vielä tiedä, mitä äänestäisin (vastakkain ovat asunnot-kaupungin keuhkot-lentotoiminta-Malmin elinvoimaisuus-onko maaperä rakennuskelpoista... hyvin kimurantti kysymys). Vastustan ydinvoimaa. En vastusta yleistä ruotsin opetusta.
 

Mitä sinä haluaisit kysyä Leilalta? Klikkaa tästä ja kirjoita.